Tarrapainajainen

Viimeaikoina on tullut enemmän shoppailtua lakkoja, kuin lakkailtua kynsiä. Kuten viimeisessä postauksessa ennen kuukauden blogihiljaisuutta totesin, kynnet palasivat vaihteeksi nysämittaan. Lyhyessä mitassa ei vielä sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta jatkuva liuskoittuminen ja myöskin huonoon kuntoon menneet kynsinauhat ovat syöneet kaiken ilon lakkaamisesta. 

Ainoa varsinainen yritys laittaa kynsiä tässä välissä, jonka onnistuin myös ikuistamaan valokuvaan, oli kun päätin viimein kokeilla aina vierastamiani koko kynnen tarroja. Olen aina ollut sitä mieltä, että ne eivät voi olla kovin käytännöllinen keksintö, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Nyt voin hyvillä mielin todeta että en tykkää, kokeiltu on. Ihan hirveää hommaa niiden laittaminen nimittäin oli. 

Ensimmäinen pettymys oli kun kaivoin tarrat paketista esiin. Olin ajatellut, että pääsen vain läiskimään tarrat kynsille, mutta ei. Paketissa tarroissa näytti olevan mustaa kuviota hopeisella pohjalla. Ikävä kyllä tuo hopeinen pohja olikin taustapaperi ja tarrat olivat kuvioita lukuun ottamatta läpinäkyvät. Niinpä jouduin levittämään ensin lakkaa alle ja odottelemaan sen kuivumista. Kynteni ovat sen verran vinokäyrät, että en millään saanut tarroja asettumaan. Tavallaan tarroissa oli potentiaalia, mutta hommat kaatui viimeistään siihen että kynteni kärki oli johonkin suuntaan hieman käyrä. Tästä aiheutui ryppyjä ja osassa kynsistä tarra jäi vinoon ja paljasti kynnen reunan jommaltakummalta puolelta. 

Taistelutahtoni ei riittänyt kuin vasempaan käteen, jonka jälkeen olin valmis luovuttamaan. Nappasin siitä kuvan muistoksi ennen poistamista. Nämä kynnet eivät siis koskaan nähneet päivänvaloa. Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta, en jaksanut nähdä enempää vaivaa näiden rumiluksien kuvaamiseen. Kuvassa ei ehkä ihan välity kaikki virheet, mutta eivät olleet kauniit. 

Kiitokset että sain avautua aiheesta. Ensikerralla iloisempi ostopostaus. Seuraava lakkausta saatte vielä odotella. Koitan saada kynsiin ja kynsinauhoihin jotain eloa OPI:n Nail Envyn ja öljyllä läträämisen avulla. 

Millaisia ovat omat kokemuksesi koko kynnen tarroista?

Epäonnistumisia ja pikamanikyyri tarroilla

Suuret olivat suunnitelmat kun eilen aloin lakkaamaan kynsiä. Oli vähän turhankin monimutkainen visio toteutettavaksi arki-iltana työpäivän jälkeen ja keskittymiskykykin oli vähän hukassa. Eihän siitä näillä eiväillä sitten mitään tullutkaan ja parin tunnin vääntämisen jälkeen oli pakko luovuttaa ja keksiä jotain muuta. Koska nukkumaankin piti päästä, päätin tehdä jotain nopeaa.

Tarrat ovat helppoja, joten päädyin niihin. En ole pitkän aikaan käyttänyt tarroja, sillä jossain vaiheessa niitä tuli käytettyä niin paljon, että kyllästyin niihin ihan totaalisesti. Nämä kyseiset tarrat löysin ihan vähän aikaa sitten Seppälästä. Ne oli pakko saada, vaikka en tarroja enää kauheasti käytäkään, koska olivat niin ihanat.

Eipä tämä tarramanikyyrikään mahtavasti onnistunut kun sen verran kiireellä lätkin ja tarrojen reunat meinaa nousta sen verran ettei varmaan kauan kynsissä pysy, mutta tulipahan tehtyä. Viikonloppuna sitten jotain luovempaa.

Mitä mieltä kynsistä? Tykkäätkö itse käyttää tarroja? Entä mikä on sinun valintasi niinä päivinä kun kynsien laitto ei suju?