Dinosauruksen munia

Usein kirjoitan postauksissani lakkausta tehdessä kohtaamistani vastoinkäymisistä. Ettei homma menisi aina pelkäksi valittamiseksi, ajattelin tällä kertaa aloittaa positiivista asioista.

Positiivisinta oli, että sain kokeiltua uutta lakkaustekniikkaa. Blobbicure on sinänsä yksinkertainen menetelmä, mutta en vain ole saanut otettua sitä haltuun aiemmin. Nyt kun olosuhteet pakottivat keksimään koristelut ilman erillisiä välineitä, tämä tekniikka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Lopputuloksesta tuli myös yllättävän kiva. Itselleni näistä tuli mieleen dinosauruksen munat ja pääsiäinen. Sarjakuvissa ainakin dinosauruksen munat ovat iloisen värisiä ja niissä on yhtä iloisen värisiä länttejä. Nämä olisivat myös sopineet pääsiäisen teemalakkaukseksi kuin nenä päähän.

No mikä sitten ei sujunut? Tein tämän lakkauksen jo viime viikonloppuna. Perjantaina olin lähdössä viikonloppureissuun ja pakkasin lakkauskamat mukaan. Edellisen lakkaus oli ollut pakko poistaa jo pari päivää ennen, enkä ollut ehtinyt tekemään uutta ennen reissuun lähtöä. Matkalla oli tarkoitus poiketa Idea Parkin Essence-pisteellä kotiuttamassa viimein himoitsemani Tattoo liner -koristelukynä. Pakkailinkin lakkoja mukaan kyseistä koristelukynää ajatellen, enkä tullut ottaneeksi mukaan mitään erillisiä koristeluvälineitä. Pettymys oli suuri kun  Essence-hyllyn Tattoo liner -kolo ammotti tyhjyyttään. Samalla unohdin hankkia ostolistalla olleen toisen kynsituotteen eli kynsilakanpoistoaineen.

Kun ensimmäinen tilaisuus laittaa kynsiä tuli totesin, että lakanpoistoaine puuttuu. Koska en viitsinyt lakata useamman päivän kynsillä olleen kynnen kovettajan päälle touhu jäi haaveeksi. Onneksi pienimmistäkin lähikaupoista löytyy lähes aina jotakin kynsilakanpoistoainetta, joten tämän hankinnan tekeminen ei ollut pikkupaikkakunnallakaan iso haaste. Seuraavalla yrittämällä totesin, että myös kynsinauhojen siistimiseen käyttämäni pinsetit olivat jääneet kotiin. Kynsinauhat eivät onneksi vaatineet kovin paljoa työstöä, joten tästäkin selvittiin kunnialla.

Kun olin saanut pohjatyöt hoidettua päästiin suurimpaan haasteeseen eli siihen, mitä sitä kynsilleen lakkaisi. Erityisesti askarrutti koristelupuoli. Mukana oli sekalainen kokoelma kynsilakkoja, mutta ei varsinaisesti mitään koristeluvälineitä. Ensimmäisenä mieleen tuli kuivamarmorointi, jonka olisi saanut toteutettua joka kodista löytyvällä nuppineulalla, mutta kolmannen marmoroinnin putkeen vääntäminen ei houkutellut. Lopulta päähän pälkähti edelleen itseltäni kokeilematta jäänyt blobbicure. Valitsin mukanani olevista lakoista kolme CC:n pastellilakkaa ja aloin töihin.

Kaksi ensimmäistä kynttä onnistui aika helposti, mutta seuraava kahta yritin varmaan kymmenen kertaa ennen kuin läntit asettuivat jokseenkin fiksusti. Tekniikka on näennäisesti yksinkertainen, mutta itse en saanut aikaiseksi sopivan kokoisia länttejä joka yrittämällä. Lisäksi jos aluslakka ehti kuivahtaa liikaa läntit jäivät koholle. Jos alus lakkaa oli liian vähän läntit eivät myöskään levinneet ja toinenkaan ääripää eli liikaa lakkaa ei ollut kiva vaihtoehto. Aikani painittua sain kuitenkin jokaiseen kynteen itseäni tyydyttävän toteutuksen. Hieman harmittaa, että vihreät täplät meinaavat hävitä keltaisella pohjalla, mutta muuten olen värivalintoihin varsin tyytyväinen.

Oletko itse kokeillut blobbicurea? Tuleeko pääsiäinen mieleen?

Flunssaa ja keltaista

Ajatus keltaisista kynsistä iski sohvan pohjalla flunssan kourissa maatessa. Maratoonasin useampaakin sarjaa tylsyyteeni ja muistaakseni näin jossain jaksossa vilaukselta keltaiset kynnet. Ajatus jotenkin juuttui aivoihini ja kehittyi siellä tietynlaiseksi cremen keltaisen sävyksi, joka ei oikeastaan edes ollut mielestäni miellyttävä, mutta joka oli ihan pakko saada kynsille. En tiedä käykö muille koskaan näin, mutta itselleni tulee joskus "taiteellisia visioita", jotka on vaan ihan pakko toteuttaa, että niistä pääsee eroon. Heti kun pystyin olemaan aivastamatta vartin putkeen, jaksoin olla istuvassa asennossa  ja lakkasivellin pysyi kädessä kävin kaivamassa kaikki keltaiset lakkani esiin.

 

Koska keltainen ei ole omin värini, en omista ihan hullun montaa keltaista lakkaa. Pääsin kuitenkin tarpeeksi tyydyttävän lähelle haluamaani sävyä lakkaamalla päällekkäin Color Clubin Disco's not Dead ja OPI:in Need Sunglasses? -lakat. Need Sunglasses olisi ollut yksinään liian läpikuultava ja lämmin ja Disco's not Dead taas aivan liian vaalea, mutta yhdessä ne tuottivat sävyn, joka on pitkälti sitä mitä hain. Koristelujen tekemiseen ei vielä tässä vaiheessa ollut energiaa, joten jätin suosiolla kynnet yksivärisiksi. Enkä kyllä tiedä mitä tähän olisin yhdistänytkään. 

Näitä tehdessä tuli myös mieleen, että voisi useammin lakata yksiväriset kynnet. Usein teen vain yhden monimutkaisemman lakkauksen viikossa, koska arki-iltaisin on harvemmin aikaa lakkailla. Sama lakkaus harvemmin kestää koko viikkoa, mutta viime aikoina olen laiskana kuorruttanut kynnet väliajaksi pelkällä kynnenkovettajalla. Yksivärisen lakkauksen tekeminen ei välttämättä veisi hirveästi enempää aikaa kuin kynnenkovettajan levittäminen ja näin saisi useampia lakkoja käyttöön. Useammin ehkä niitäkin yksilöitä, joihin on vaikea keksiä koristeluja. 

Tarkkaa lukua ei tällä hetkellä ole, mutta omistan noin vähän reilu 200 lakkaa. Vaikka vaihtaisin lakat joka päivä, menisi iso osa vuodesta, jos haluaisin lakata kaikki lakat yksitellen kynsilleni. Ihan joka päivä en kuitenkaan edes olisi valmis vaihtamaan lakkojani. Etenkin silloin, kun tulee tehtyä koristeluja, tekee mieli pitää lakkauksia useamman päivän. Toisaalta mieleni tekisi nimenomaan lakata lakat swatchina, jotta jokainen pääsisi edes kerran kokonaan oikeuksiinsa (ja ihan kynsillä). Ei kyllä myöskään houkuttele viettää 200 päivää yksivärisissä lakoissa.  Toisaalta, jos saisi edes 4 lakkaa käytettyä per viikko selviäisi 200 lakalla hommasta alle vuodessa ja viikosta jäisi vielä 3 päivää yli monimutkaisempien lakkausten vääntämiseen.  Tämä ajatus vaatinee ehkä vielä jatkojalostusta, mutta jotain tällaista "swatchaa kaikki lakkasi omalle kynnellesi alle vuodesssa" -haastetta täällä haudon.

Sellainen keltainen visio se? Miellyttääkö sävy sinua? Iskeekö itsellesi koskaan pakottavia taiteellisia visioita? Miltä kuulostaa kaikkien lakkojen kynnelle swatchailu vai onko jokainen lakkasi jo ollut kynsilläsi yksinään?

Puut ja auringonlasku

Tämä puukuvio on yksi lempikuvioistani BP-L015 laatassa ja se näytteli merkittävää roolia päätöksessäni hankkia kyseinen laatta. Ajattelin sen sopivan mahtavasti siluettilakkauksen tekemiseen ja tämä ajatus vahvistui entisestään kun näin Heidin toteuttaman version aiheesta.

Valitettavasti suuntavaistoni petti jälleen. Ajatuksena oli toteuttaa lakkaus samoin päin kun Heidikin, mutta tehtyäni ensimmäisen liu'un huomasin sen olevan väärin päin. Koska en halunnut tehdä muuten onnistunutta liukua uudelleen, päätin elää tämän suunnan kanssa.

Liukuvärin alla piileskelee Flormarin WL03, koska alun perin ideana oli tehdä akryylimaalauksia harmaalle pohjalle. Maalailu ei kuitenkaan onnistunut, joten päätin toteuttaa tämän idean. En viitsinyt poistaa harmaata pohjaa, koska ajattelin sen olevan riittävän vaalea liukuvärin pohjaksi ja sitä se oli. Liukuvärin toteutin neljää lakkaa käyttäen meikkisienellä ja leimat tein Born Pretty Storen mustalla leimauslakalla. 

Leimasimena toimi jälleen Clear Jellyn pehmeä versio, joka jaksaa yhä ihastuttaa. Kohdistus onnistui paljon helpommin kuin normaalilla leimasimella. Oikea käsi ei onnistunut niin hyvin kuin kuvissa esiintyvä vasen, mutta se ei johtunut leimasimesta vaan omasta koordinaatiosta. 

Tällä kertaa puhdistin leimasimen oikeaoppisesti teipillä. Täytyy kyllä sanoa, että taidan jatkossa käyttää teippipuhdistustekniikkaa muihinkin leimasimiin. Sen lisäksi että lakat lähtivät hyvin, teippi nappasi leimasimesta myös kaiken maailman karvat ja muut roskat. Toisin kuin vanulappu, joka yleensä jättää nöyhtää.

Jokunen leima jäi oman sähläämisen vuoksi repaleiseksi, joten vähän huijasin ja paikkailin niitä parista kohtaa mustalla akryylimaalilla. Tämä onnistui aika hyvin eikä kohtia hirveämmin erota. Lopputulokseen olen todella tyytyväinen. Liukuväri onnistui kerrankin aika hyvin ja tykkään kovasti siluettikynsistä.

Uuden leimasimen lisäksi tällä hetkellä ilahduttaa uudet valot. Hankin hetki sitten kaksi uutta päivänvalolamppua ja valo viimein riittää kuvaamiseen kunnolla. Kuvat ovat tarkempia ja valoisampia. Seuraavaksi täytyy tosin miettiä saisinko vielä aseteltua ne jotenkin paremmin, jotta heijastuksia ei tulisi niin paljon, mutta toistaiseksi olen tyytyväinen tähän parannukseen.

Mitä tykkäät lakkauksesta? Joko omistat Clear Jelly -leimasimen?

Keltaisia leimoja ja uutta mustaa

Valitsin Born Pretty Storelta testiin lisää leimauslakkoja. Aiemmat kokemukset näistä ovat olleet niin hyviä, että halusin kartuttaa kokoelmaani vielä parilla uudella värillä. Ensimmäisenä näistä kahdesta pääsee esittelyyn keltainen 6#.

Jostain syystä keltaisen yhdistämisestä toiseen väriin tuli kauhea dilemma. Keksin montakin kivaa väriyhdistelmää keltaisen kanssa, mutta juuri tämän sävyisen keltaisen kanssa, ne tuntuivat toinen toistaan tökerömmiltä. Lopulta päädyin turvalliseen mustaan. 

Tässä värivalinnassa haasteeksi nousi se, etten varsinaisesti omistanut enää mustaa lakkaa. Totaalisen liisteröitynyt Liquid Leatherin jämä lähti viimeiselle matkalleen edellisen suursiivouksen yhteydessä. Lähinnä muodon vuoksi helmerissä edelleen majailleet Mavalan Black ja Black Velvet olivat myös siinä kunnossa, että olisivat ansainneet saman kohtalon jo aikaa sitten. Niinpä päätin viimein hankkia uuden mustan. Koska Liquid Leather ei koskaan vakuuttanut koostumuksellaan, joka oli alkuun niin valuva, että lirui väkisinkin kynsinauhojen alle ja muuttui pian jyhmeäksi sekä hankalaksi levittää, päätin valita jonkun muun kuin Chinan valmistaman vaihtoehdon. Koska OPI on miellyttänyt viime aikoina, kävin nappaamassa Lady In Blackin mukaani Stockmannilta. Ensivaikutelmalta Lady In Blackista oli varsin positiivinen. Ainakin levittyvyys ja käyttäytyminen ovat varsin miellyttävät. Peittävyys olisi ehkä voinut olla aavistuksen parempi. Peittävään lopputulokseen vaadittiin kolme kerrosta.

Päälle leimasin kuvion Born Pretty Storen laatasta BP-L015. Laatta (itse hankittu) ja leimauslakka (saatu) työskentelivät yhteen saumattomasti ja yhtään leimaa en joutunut ottamaan uusiksi. Jokainen kynsi onnistui kerta yrittämällä - ihanan vaivatonta. BP:n leimauslakat ovat tunnetusti varsin värikylläisiä ja tämäkin pärjäsi mustan päällä varsin hyvin. Tosin keltaisen sijaan leimat näyttävät mustan päällä aavistuksen vihertäviltä. 

Näyttävätkö leimat vihreiltä vai keltaisilta? Mikä on mielestäsi paras väriyhdistelmä keltaisen kansa? Mikä on sinun luotto mustasi?

 

Koodilla ELVK31 saat 10% alennuksen kaikista Born Pretty Storen Nailart -tuotteista.

Leimalla korjattu liuku

Kesäloma alkoi viimein ja samalla tulivat ensimmäiset hellepäivätkin. Halusin kunnon kesän myös kynsille, joten päätin tehdä mahdollisimman aurinkoisen liukuvärin OPI:n Need Sunglasses? ja Red My Fortune Cookie kaksikolla.

Liuku ei oikein liukunut, joten kaivoin leimausvälineet esiin pelastaakseni tilanteen. Leimat tein China Glazen Liquid Leatherilla. Leimaaminen kannatti, sillä lopputuloksesta tuli ihan siedettävä.

Joko kesäloma alkoi? Paistaako aurinko? :)

Pastelli joka sormelle

Olen todennut Lakkakokoelmani suurimmaksi puutteeksi jo aikaa sitten creme-lakkojen vähäisyyden. Olen sen verran harakka, että kaikki kiiltävä ja kimaltava kiinnostaa (ainakin kynsilakoissa). Tämän vuoksi kaupasta tulee useammin kotiutettua se ihana glitterlakka tai edes hohtava shimmerlakka kuin tasainen creme. Lakatessa kuitenkin usein kaipaa, koristelujen tai sen ihanan glitterlakan alle, jotain tasaisemman väristä pohjalakaksi. Etenkin vaaleat cremet ovat loistaneet poissaolollaan kokoelmassani. 

Angstaillessani nysäksi lyhentämiäni kynsiä päätin kertarysäyksellä oikaista tätä vääryyttä ja innostuin tilaamaan koko Color Clubin Poptastic Pastel Neon –kokoelman. Suunnitelma jäi tosin kahta lakkaa vajaaksi, sillä Diggin' the Dancing Queen ja Hot-Hot-Hot Pants olivat ikävästi loppu CesarsShopin varastosta. Feathered Hair Out to There, Disco's Not Dead, Under the Blacklight, ’Til the Record Stops ja Meet Me at the Rink sen sijaan tuli tilattua. 

Halusin saada lakat kertaheitolla testiin, joten lakkasin kaikki kerralla kynsille. Alle olisi ehkä kannattanut lakata valkoinen pohjakerros. Kolmannella kerroksella sai tosin peittävän lopputuloksen ilmankin. Toisaalta osa kerroksista taisi olla hieman turhan paksuja kun pientä ruttaantumista oli havaittavissa vielä seuraavana päivänä muutamassa kynnessä. Sievät pastellit olivat mielestäni melkein tarpeeksi pelkälleen, joten päädyin sen kummempien koristelujen sijaan lisäämään vain Mavalan Sparkling Silveriä tuomaan hieman yhtenäisyyttä kaiken kirjaviin kynsiin. Lopputuloksesta tuli hyvä mieli, vaikka lakkaussuoritukessa oli pieniä puutteita. Olisivat mielestäni sopineet kivasti pääsiäis-skitleteksi. Se olikin alkuperäinen suunnitelma, mutta toteutus vähän myöhästyi. 

Näiden pastellien lisäksi tilasin viimein myös HK:n päällyslakan. Ensivaikutelman pohjalta voin todeta, että ihan pätevältä vaikuttaa. Vielä en kuitenkaan ala maasta taivaaseen kehumaan. Innolla odotan, että pääsen testaamaan sen käyttäytymistä leimausten kanssa.

Omistatko jo jonkun lakan tästä kokoelmasta?

Distressed-ranskis

Fiilistelen yhä mukavasta ranskismitasta enkä siksi malta tehdä muita lakkauksia. Onneksi ranskiksia voi tehdä lähes kaikilla samoilla tekniikoilla kuin koko kynnen lakkauksiakin. Distressed on tekniikka, jonka kokeileminen on ollut suunnitelmissa jo pitkään.

Tälle tekniikalle ei ole taidettu keksiä mitään suomenkielistä termiä. Välillä tuntuu kovin tönköltä käyttää englanninkielisiä termejä suomenkielisessä tekstissä. Muutenkin tuo termi tuntuu mielestäni jotenkin kauhean ankealta, kun kyseisellä sanalla on niin negatiivinen kaiku, mutta eihän se nimi tekniikkaa pahenna :D 

Päätin tosiaan tehdä distressed-lakkauksesta ranskisversion. Tein ensin tavalliset valkoiset ranskiskärjet pohjaksi OPI:n Alpine Snow:lla. Tämän jälkeen aloin levittää värejä yksitellen kuivahkolla sudilla kynsien kärkiosaan. Väreinä toimivat Seppälän Nailsin pinkki, sininen ja keltainen neonlakka. Lopuksi lisäsin vielä mustaa, jonka virkaa toimitti China Glaze Liquid Leather.

Toimiiko distressed ranskiksessa?

Neonliuku

Hankin vähän aikaa sitten Seppälästä kolme Nails neonkynsilakkaa: keltaisen, pinkin ja sinisen. Halusin tehdä niillä liukuvärjäyksen, mutta vaihteeksi näin vaakasuunnassa. Nailsin lakat eivät olleet ihan niin peittäviä kuin toivoin eli joudun vielä jatkamaan täydellisten neonlakkojen metsästystä. Lakkasinkin liukuvärjäyksen alle valkoisen lakan, peittävyyden takaamiseksi. Liukuvärjäyksestä ei tullut ihan katseen kestävä sellaisenaan, joten päätin leimata päälle jonkin koko kynnen kuvion. Leimauskaan ei mennyt ihan putkeen. Leimauksessa käyttämäni China Glazen Liquid Leather oli vähän turhan valuva tähän hommaan ja kuviot tuppasi vähän tuhraantumaan.

 

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta tykkään kynsistä kovasti. Pienet viat eivät paista silmään normaalilta katseluetäisyydeltä ja kirkkaita värejä on kiva tuijotella. Lisäksi olen tyytyväinen, että sain vaihteeksi aikaiseksi jotain vähän monimutkaisempaa.

Mitäs tykkäät? Saa suositella peittäviä neonlakkoja.

Sateenkaariranskis ja 1-vuotias blogi

Tätä postausta kirjoitellessani tajusin, että blogini on ollut pystyssä jo vuoden. Virallinen syntymäpäivä oli itse asiassa jo perjantaina. Jos jotakin tämän blogin kirjoittamisesta on jäänyt käteen, niin se on ollut erinäisten värifobioiden ja muiden ennakkoluulojen pois karsiutuminen. Vuosi sitten en olisi suostunut kirveelläkään lakkaamaan kynnelleni neonlakkaa. Nyt koin palavaa tarvetta toteuttaa niillä sateenkaarilakkauksen. Parasta blogin kirjoittamisessa on kuitenkin ollut se, että saa jakaa omia lakkauksiaan muiden kynsistä kiinnostuneiden kanssa, kiitos siis kaikille lukijoille!

 

Tämän päivän kynsiin pääsivät vasta hankitut Color Clubin Get Your Lem-On, Wicked Sweet ja Rasberry Rush. Päädyin jälleen ranskikseen, sillä fiilistelen edelleen kynsien epäkeltaisuutta. Alun perin tarkoituksena oli tehdä tuo kärki liukuvärjäystekniikalla, mutta totesin nopeasti että noiden lakkojen värikylläisyys ei oikein riittänyt sienellä töpöttelyyn, tai siihen olisi ainakin mennyt kolme päivää aikaa. Niinpä päätin vain levittää niitä omalla sudilla limittäin. Lopuksi lisäsin vielä mustan ja hopeisen viivan 2 Way Art Penillä tuomaan vähän ryhtiä rajoihin. Päällyslakkana on tällä kertaa OPIn top coat ja Cesarsin pikakuivattaja ja yllättäen kynsille ei muodostunut yhtään kuplaa, toisin kuin kävi aina Essien no chip aheadin kanssa, jota kokeilin aiemmin. 

Lupasin tässä postauksessa lahjoittaa tuon vähän käytetyn Essien päällyslakan jollekin siitä kiinnostuneelle, eikä kommentteja ole näkynyt. Eli jos joku haluaa sitä kokeilla, tarjous on edelleen voimassa.

Noiden neonlakkojen lisäksi Cesarsilta kotiutui myös Color Clubin Halo-Graphic. Omistan jo ennestään yhden näistä Color Clubin hololakoista ja olen sen hankkimisesta lähtien halunnut kotiuttaa näitä lisää, aivan ihania lakkoja!

 

Mitä tykkäät sateenkaariranskiksesta? Antakaa ihmeessä 1-vuotissynttärien kunniaksi myös yleistä palautetta blogistani!