Viimeaikoina on tullut enemmän shoppailtua lakkoja, kuin lakkailtua kynsiä. Kuten viimeisessä postauksessa ennen kuukauden blogihiljaisuutta totesin, kynnet palasivat vaihteeksi nysämittaan.
Lyhyessä mitassa ei vielä sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta jatkuva
liuskoittuminen ja myöskin huonoon kuntoon menneet kynsinauhat ovat
syöneet kaiken ilon lakkaamisesta.
Ainoa varsinainen yritys laittaa kynsiä tässä välissä, jonka onnistuin myös ikuistamaan valokuvaan, oli kun päätin viimein kokeilla aina vierastamiani koko kynnen tarroja. Olen aina ollut sitä mieltä, että ne eivät voi olla kovin käytännöllinen keksintö, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Nyt voin hyvillä mielin todeta että en tykkää, kokeiltu on. Ihan hirveää hommaa niiden laittaminen nimittäin oli.
Ensimmäinen
pettymys oli kun kaivoin tarrat paketista esiin. Olin ajatellut, että
pääsen vain läiskimään tarrat kynsille, mutta ei. Paketissa tarroissa
näytti olevan mustaa kuviota hopeisella pohjalla. Ikävä kyllä tuo
hopeinen pohja olikin taustapaperi ja tarrat olivat kuvioita lukuun
ottamatta läpinäkyvät. Niinpä jouduin levittämään ensin lakkaa alle ja odottelemaan sen kuivumista. Kynteni ovat sen verran vinokäyrät, että en millään saanut tarroja asettumaan. Tavallaan tarroissa oli potentiaalia, mutta hommat kaatui viimeistään siihen että kynteni kärki oli johonkin suuntaan hieman käyrä. Tästä aiheutui ryppyjä ja osassa kynsistä tarra jäi vinoon ja paljasti kynnen reunan jommaltakummalta puolelta.
Taistelutahtoni
ei riittänyt kuin vasempaan käteen, jonka jälkeen olin valmis
luovuttamaan. Nappasin siitä kuvan muistoksi ennen poistamista. Nämä
kynnet eivät siis koskaan nähneet päivänvaloa. Pahoittelut
huonosta kuvanlaadusta, en jaksanut nähdä enempää vaivaa näiden
rumiluksien kuvaamiseen. Kuvassa ei ehkä ihan välity kaikki virheet,
mutta eivät olleet kauniit.
Millaisia ovat omat kokemuksesi koko kynnen tarroista?